Ruu-Susi

Aina urhea
turkki tuuhea

söpö letukka
verenhimoinen elukka

iloisesti kaneja raatelee
karhuja vastaan taistelee

iltaisin kuuta ulvoo
tarkkaillen valvoo

kierii pehmeässä lumessa
sama väri turkissa

tökkii susia kuolleita
suree menneitä tovereita

ilkeät miehet jäljittää
kauhun huudot nauhuri äänittää

kuolleet ruumit merkkaa
sankarisusi vinkkaa

jatkuvat seikkailut ruun
alla puolenkuun

Hopeasydän

Sydämesi on tummunut
sen hohto sammunut

Kauneimmasta hopesta
parhaasta valamosta

Mutta ei kauneinkaan hopea loista
käsissä kalman kylmien
utuista peilipintaa ei poista
Valoa hohtaa himmentyen

pimeän meren pohjassa
Kimaltaa jalometalli hukassa

Odottaen arvoistansa

sydän kauneimmasta hopeasta
ei koskaan lakkaa hohtamasta